Veikkaanpa, että aika moni tuttu nikotteli hetken kuultuaan, että aloitin Watin kanssa koiratanssin. Kommentit ainakin olivat - no, sanotaanko vaikka että huvittuneita. ;) Enhän minä mitään koiratanssista itse asiassa edes tiennytkään, ainoa kosketus lajiin oli ollut pari youtuben videota, joita olin ihastellut. Näillä tanssi- ja esiintymistaidoilla en ollut koskaan edes kuvitellut lajia harrastavani, mutta Hämeenlinnaan muutettuani niin vain löysin itseni hallilta osallistumasta koiratanssitreeneihin. Elämä on joskus ihmeellistä! :D

 

Totta puhuen suurin syy tähän lajivaltaukseen oli se, että treeneihin mahtui. Meillä oli huutava pula päästä treenaamaan häiriön alla edes jotain, ja kun mahdollisuus tähän tuli, totesin että mikä ettei. Pikkusintin ollessa pahimmillaan murkkuiässä (tai niin luulin, että pahimmillaan - tietä alaspäin oli vielä melkoisesti...) laji tuntui sopivan totta puhuen kuin nenä päähän: hauskanpitoa, yhdessä tekemistä ilman turhaa niuhotusta, ja lopputuloksena toivottavasti parempi kontakti ja yhteistyö. Lähdin kokeilemaan, ja tässä vaiheessa voin jo sanoa, että kyllä kannatti! Kävimme 7 kerran kurssin, ja meillä oli - käsittääkseni molemmilla - hyvinkin hauskaa. Melkoisen kuvaavaa on se, että tuossa vaiheessa vielä tokotreeneissä täysin keskittymiskyvytön höyrypää oli koiratanssissa kuin toinen koira. Se keskittyi tekemiseen satasella eikä tainnut muistaa pokata yhtään narttua koko kurssin aikana! ;)

 

Watin temppujen tekeminen ei ole meillä tämän lajin ongelma. Pikkukepeli kyllä taipuu niin tangoon kuin jiveenkin, hihnan toinen pää ei (kuten odotettavissakin oli...). No, totta puhuen eihän siellä tanssia tarvitsekaan osata. Muiden edessä täytyisi kuitenkin pystyä tekemään ja esiintymään, ja siinä meillä mennään metsään aika lailla pahasti. Harjoituksena kuitenkin nimenomaan tähän asiaan koiratanssi on onnen omiaan, ja koska Watti ihan rehellisesti näyttää lajista tykkäävän (ja mikä ettei tykkäisi, kun saa toteuttaa itseään ja mennä korkealta ja kovaa) tarkoitus olisi lajin parissa jatkaa ja kenties joskus kilpaillakin? Siinäpä ohjaajalle varsinainen haaste. Tokokisat sun muut ovat lastenleikkiä tämän rinnalla.